Kirjoitusohjeet

Jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu, mainitaan myös lähdeluettelossa. Jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla viittaus tekstissä.

• Viite viittaa suoraan lähdeluetteloon.
• Lukija voi tarkistaa viitteen.

Merkitse lähteet yhtenäisesti koko tekstin läpi.

Merkitse lähteet riittävällä tarkkuudella.

Käytä alkuperäisiä lähteitä.

Vaasan ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä käytetään APA 7 -tyylin mukaisia ohjeita.

Tässä ohjeessa on käytetty APA 7 -tyylin mukaisia esimerkkejä ja ohjeita. Ohje koskee ainoastaan viittaustyyliä, ei ulkoasua.

Tekstissä viitataan lähteisiin merkitsemällä sulkeisiin kirjoittajan sukunimi, painovuosi, sivunumero. Viitattaessa koko kirjoitukseen sivunumeroita ei tarvita. Sivunumeron sijaan voi lähdemerkintään lisätä esimerkiksi luvun numeron tai nimen, dian numeron, videon aikaleiman tai muun vastaavan tarkennuksen.

Sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat, jotka ovat käyttäneet Vancouver-tyylin mukaisia lähdemerkintöjä, katsovat Kajaanin ammattikorkeakoulun ohjeita (linkki alla). 1.1.2025 alkaen myös sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat käyttävät APA 7 -tyylin mukaisia lähdemerkintöjä.

Voit käyttää samaa lähdettä useammassa peräkkäisessä virkkeessä, jolloin viimeinen virke päättyy pisteeseen. Viite/viitteet kirjoitetaan silloin kappaleen loppuun. Tämä poikkeaa yleisistä APA-ohjeista.

Kun kirjoitat tekstiä ja teet siinä viittauksen aiempaan tutkimukseen (lähdemateriaaliisi), osoitat viittauksen keston pienillä yksityiskohdilla. Viittauksesta on käytävä ilmi, miten suuri osa tekstistä perustuu lähteisiin. Viite merkitään kaikissa seuraavissa tapauksissa:

• Kun tiivistät lähteestä ydinasian ja ilmaiset sen omin sanoin.
• Kun selostat lähteen sisältöä omin sanoin ilman tiivistämistavoitetta.
• Kun käytät suoraa lainausta (eli kun alkuperäinen asia ilmaistu niin ytimekkäästi, ettei sitä voi muuten sanoa tai haluat kommentoida toisen ajatuksia). Suorissa lainauksissa käytetään aina lainausmerkkejä.

Viittaustapoja on kaksi, sisältöpainotteinen ja narratiivinen (eli tekijäpainotteinen). Kumpaakin tapaa on suositeltavaa käyttää tekstin elävöittämiseksi. Molemmissa viittaustavoissa sulkeisiin merkitään ne sivut, joihin viittaus täsmälleen kohdistuu. Sivut erotetaan toisistaan lyhyellä ajatusviivalla (–, engl. dash), joka on tavallista yhdysmerkkiä pidempi, mutta ajatusviivaa lyhyempi. Viitattaessa koko kirjoitukseen sivunumeroita ei tarvita. Sivunumeron sijaan voi lähdemerkintään lisätä esimerkiksi luvun numeron tai nimen, dian numeron, videon aikaleiman tai muun vastaavan tarkennuksen.

Sisältöpainotteisessa viittaustavassa tekijän tai tekijöiden nimet ovat sulkeiden sisässä vuosiluvun ja sivunumeroiden lisäksi. Alla olevassa esimerkissä on käytetty sisältöpainotteista viittaustapaa ja suoraa lainausta:

Tekoäly on “kokoelma erilaisia teknologioita ja sovelluksia data-analyysista koneoppimiseen ja robotiikkaan” (Kopponen, 2019, s. 27).

Jos tekijöitä on kaksi, sisältöpainotteisessa tavassa käytetään sulkeiden sisällä &-merkkiä. Alla olevassa esimerkissä ydinasia on tiivistetty lähteestä omin sanoin ja siinä on käytetty sisältöpainotteista viittaustapaa:

Mobiililaitteiden käytettävyyteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota (Harrison & Flood, 2015, s. 368–374).

Jos tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan jo ensimmäistä kertaa viitattaessa vain ensimmäinen tekijä, jonka jälkeen kirjoitetaan “ja muut”. Esimerkki: (Anttila ja muut, 2022, s. 58).

Jos käytät samaa lähdettä esimerkiksi kappaleen kahdessa ensimmäisessä virkkeessä ja jatkat sen jälkeen omalla “äänelläsi”, mutta lisäät sen jälkeen vielä jotain aiemmin käyttämästäsi lähteestä, täytyy sinun kirjoittaa lähdeviite täsmällisesti uudestaan. Samoin jos käytät samaa lähdettä vielä seuraavassa kappaleessa, sinun on jälleen merkittävä lähde. 

Jos viittaus kohdistuu koko kappaleeseen tai useampaan kuin yhteen virkkeeseen, lähdeviite merkitään viimeisen virkkeen tai kappaleen loppuun pisteen jälkeen. Huomaa, että toinen piste tulee sulkeiden sisäpuolelle. Alla olevassa esimerkissä lähteen sisältöä on selostettu omin sanoin ja viittaus kohdistuu koko edeltävään kappaleeseen:

Oman asiantuntijabrändin vahvistamiseksi on erilaisia keinoja. Yksi on toimia erilaisissa verkostoissa ja näkyä aktiivisesti. Myös omasta alasta viestiminen on yksi  keino. Näkyvyys ja viestintä ovat siten keskiössä. (Kannasto, 2021, s. 227.)

Huomaa, että tämä käytäntö poikkeaa yleisistä APA-ohjeista, joissa tällaista ns. löyhää viittaamistyyliä, jossa viittausalana on takautuvasti enemmän kuin yksi virke, ei sallita.

Narratiivisessa viittaustavassa tekijän sukunimi (tai tekijöiden nimet) on osa kertovaa tekstiä siten, että sulkeisiin merkitään ainoastaan vuosiluku ja sivu tai sivut. Narratiivisessa viittaustavassa käytetään ja-konjunktiota, ei &-merkkiä, ks. seuraavat esimerkit:

Harrisonin ja Floodin (2015, s. 368–374) mukaan mobiililaitteiden käytettävyyteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Kannasto (2021, s. 227) tarkastelee asiantuntijabrändin vahvistamista. Siihen on hänen mukaansa olemassa erilaisia keinoja, kuten verkostoissa toimiminen ja omasta alasta viestiminen.

Kopponen (2019) käsittelee teoksessaan robotiikkaa.

Huomaa, että yllä olevassa esimerkissä (Kopponen) ei ole sivunumeroita, koska siinä viitataan koko teokseen.  

Narratiivisessa viittaustavassa on syytä olla tarkkana, että lukijalle on koko ajan selvää, mikä osa tekstistä on kirjoittajan omaa, mikä osa lähteestä. Tekstissä voikin sananvalinnoilla tuoda selvästi ilmi, milloin kappaleessa on kirjoittajan omaa, esim. “nähdäkseni” jne.

Ed. vai toim.?

Lyhenteet voi merkitä tietolähteen kielellä tai kääntää työsi kielelle. Samaa käytäntöä pitää noudattaa johdonmukaisesti koko työssä.

Jos kirjoitat suomeksi, niin huomaa erot lähdeluettelossa myös päivämäärien merkitsemisessä ja pilkkujen käytössä.

Jos yhdessä virkkeessä on useita lähteitä, laitetaan ne aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteillä:

Organisaatiokulttuuri muodostuu kyseiselle organisaatiolle ominaisista ja sen jäsenten toimintaa ohjaavista oletuksista,
uskomuksista, arvoista ja normeista (Serpa, 2016; Suominen ja muut, 2024, s. 98).

Smith ja Wexwood (2010) raportoivat kasvua luettujen kirjojen määrässä, kun taas Gibson (2011) raportoi laskusta. Sen sijaan Albright ja muut (2004) eivät löytäneet merkittävää muutosta.

Tekijän lyhenne

Lyhenne lisätään vain ensimmäiseen lähdemerkintään hakasulkeissa.

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL], 2021).

(Valtiontalouden tarkastusvirasto [VTV], 2024).

Narratiivisessa tekstissä lyhenteen voi lisätä tavallisiin sulkeisiin, jos koko nimi on tekstissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, 2021) oppaassa ...

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV, 2024) selvitti ...

Lähdeluetteloon ei merkitä lyhennettä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Interpersoonallisen ohjannan (IPC) toteuttaminen opiskeluhuollossa. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100149175

Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2024). EUn ja kansallisen TKI-politiikan yhteensovitusta on jatkettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Noudettu 26.11.2024 osoitteesta https://www.vtv.fi/uutiset/eun-ja-kansallisen-tki-politiikan-yhteensovitusta-on-jatkettava-suunnitelmallisesti-ja-pitkajanteisesti/

Työryhmä

Esimerkiksi Käypä hoito -suositusten takana on työryhmä, jolloin se merkitään tekijäksi.

(Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä, 2021).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (2021, 25. marraskuuta). Elvytys. Duodecim Käypä hoito, Käypä hoito -suositus. Noudettu 11.12.2024 osoitteesta https://www.kaypahoito.fi/hoi17010

Lähteiden lainaamisessa tulee erotella suorat lainaukset ja referointi. Tekstiä referoitaessa etsitään oman tutkimusasetelman kannalta keskeinen ajatus ja esitetään se omin sanoin. Suorissa lainauksissa lähdettä siteerataan sanatarkasti. Suoriin lainauksiin merkitään myös lähteen sivunumero.

Suorissa lainauksissa lähdettä siteerataan sanatarkasti. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, mikäli ne ovat vähintään kolme sanaa tai korkeintaan kolme riviä pitkiä. Esimerkki: Pääkirjoitus ”sisältää ... joskus ajanvietettä ja huvitustakin” (Teikari, 1990, s. 57).

Suora lainaus on sanatarkka kopio alkuperäislähteestä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös korostuskeinot ja mahdolliset kirjoitusvirheet merkitään alkuperäislähteen mukaisesti. Kolme riviä pidemmät lainaukset kirjoitetaan rivivälillä 1 sisennettynä (1,5 cm) ja ilman lainausmerkkejä. Pitkiä suoria lainauksia on kuitenkin vältettävä.

Joillekin organisaatioille työntekijöiden autonomia on noussut valtavan tärkeäksi. Eräs viime vuosien merkittävistä johtamisen trendeistä ja puheenaiheista on ollut ajatus itseohjautuvista tai johtajattomista organisaatioista. (Suominen ja muut, 2024, s. 168.)

Lähteet merkitään lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä. Saman tekijän julkaisut merkitään aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan kirjaimilla a, b, c ja niin edelleen. Kaikki erilaiset lähdetyypit merkitään yhteen aakkostettuun listaan.

Lähdeluettelossa käytetään kappaleen riippuvaa sisennystä, jonka asetus on 1,25 cm. Tällöin lähdeluettelon teksti sisentyy joka kappaleessa toiselta riviltä alkaen. Riviväli on 1,5 eikä lähteiden väliin jätetä tyhjää riviä.

Käytä pysyvää tunnistetta aina, mikäli sellainen on käytettävissä, myös silloin, kun viittaat painettuun aineistoon. Kirjoita pysyvä tunniste lähdeluetteloon verkkolinkkinä, esimerkiksi näin:

Jos verkkoaineistolla on pysyvä tunniste, lähdeluetteloon ei tarvitse lisätä erikseen tietoa siitä, että kyseessä on verkkoaineisto tai päivämäärää, jolloin se on katsottu, vaan viittauksen voi tehdä samoin kuin painettuun aineistoon.

Pysyvä tunniste löytyy esimerkiksi Pysyvä osoite, Permalink tai Permanent address -termeillä.

Termejä

DOI - Digital Object Identifier
Usein kaupallisilla kustantajilla käytössä oleva, handleen perustuva tunniste.

URN - Uniform Resource Name
Kansalliskirjaston myöntämä tunniste, löydät esimerkkejä Theseuksen ja Energiaa-lehden lisäksi monesta julkaisuarkistosta, kuten Valtosta ja Julkarista.

Handle
Käytössä joissain julkaisuarkistoissa, esimerkiksi DHankenissa. Huomaa, ettei Theseuksen osoiteriviltä löytyvä handle ole pysyvä tunniste!

Jos lähteellä ei ole pysyvää tunnistetta, tulee lähteeseen aina suhtautua varauksella.

Älä lisää verkko-osoitetta tai tietokannan nimeä, jos lukija pääse ei pääse linkkiä seuraamalla katsomaan lähdettä, tai jos linkki tai tietokannan nimi ei tuo oleellista lisäarvoa lähteelle. Esimerkiksi Ebook Centralin kirjoihin ei lisätä linkkiä tai tietokannan nimeä.

Jos lisäät verkko-osoitteen, lisää sitä ennen tieto, milloin olet lähteen katsonut, "Noudettu pp.kk.vvvv osoitteesta" ja englanninkielisissä teksteissä "Retrieved Month dd, yyyy, from".

APA-tyyli sallii lyhennettyjen linkkien käyttämisen. Koska lyhennettyjen URL-osoitteiden kesto ei ole taattua ja ne lisäävät linkkimädän riskiä, ne soveltuvat ehkä parhaiten lyhytaikaisiin töihin, kuten tehtäviin, eivätkä niinkään opinnäytteisiin tai muihin julkaistuihin töihin.

Jos aineisto on rajattu tietylle käyttäjäryhmälle, esimerkiksi yrityksen työntekijöille (yrityksen intra) tai kurssin osallistujille (Moodle), voit käyttää näitä harjoitus- ja opinnäytyön lähteinä. Merkitse lähteen tarkennukseksi [rajattu saatavuus].

Muissa julkaisuissa, kuten Energiaa-lehden artikkeleissa nämä lähteet käsitellään henkilökohtaisena viestintänä, eikä niitä merkitä lähdeluetteloon lainkaan.

Tekoälyllä, esimerkiksi ChatGPT tai DALL-E, generoidussa sisällössä on se ongelma, ettei lukija välttämättä pääse samaan lopputulokseen huolimatta siitä, että syöte on sama. Voit silti käyttää näitä lähteenä, katso APAn ohjeet.

Mendeleyn, EndNote Basicin ja Zoteron avulla voit:

• Tallentaa ja käsitellä eri tietokannoista tai verkkosivuilta tuotuja viitteitä ja dokumentteja (esim. PDF-tiedosto).
• Tehdä viittauksia ja lähdeluetteloita Wordissa.
• Jakaa lähteitä eri ryhmiin.

Mendeleyn ja EndNoten maksuttomissa versioissa on rajoitetut toiminnot ja tallennustila. Vaasan korkeakouluilla ei ole tällä hetkellä pääsyä ohjelmien lisensoituihin versioihin.