Opinnäytetyössä on kysymys tieteellisen tekstin kirjoittamisesta ja siinä on omat sääntönsä. Kielen pitää olla selkeää, täsmällistä, vakuuttavaa ja kieliopillisesti virheetöntä (Hirsjärvi ja muut, 2007, s. 273—274). Määrittele keskeiset käsitteet ja perustele aina tehdyt väitteet.
Tekstin on edettävä johdonmukaisesti asiasta toiseen, jotta lukijan on helppo seurata kirjoittajan ajatuksenjuoksua. Rakennat sidosteisuutta asioiden välille myös panostamalla kappalejakoon sekä otsikoihin ja kieliasuun sekä käyttämällä eri sidoskeinojen lauseissa (Hirsjärvi ja muut, 2007, s. 274—281). Hirsjärven ja muiden (2007) teoksessa Tutki ja kirjoita, on avattu näitä esimerkein.
Tekstin aikamuotojen sekä persoonan käytössä on tärkeää olla johdonmukainen. Aikamuotojen ja persoonan käyttöä on pohdittu esimerkein esimerkiksi Hirsjärven ja muiden Tutki ja kirjoita -teoksessa sekä Perttulan (2015) blogikirjoituksessa.
Puheilmauksia ei käytetä vaan kieli on asiatyyliä. Käytä täsmällisiä ilmaisuja, esimerkiksi ”30 % projekteista ylittää tavoiteaikataulun” välttäen epämääräisiä ilmaisuja, esimerkiksi ”merkittävä osa projekteista ylittää tavoiteaikataulun”.
Opinnäytetyön julkisuus
Muista huomioida suunnitteluvaiheessa, että opinnäytetyö on sekä Suomen perustuslaissa (731/1999 12.2 §) sekä julkisuuslaissa (621/1999 1 §) tarkoitettu julkinen asiakirja. Tämän takia ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ei voida luokitella kokonaan salaiseksi, vaan kaikki opinnäytetyöt tallennetaan sähköisesti Theseus-järjestelmän avoimeen tai käyttörajattuun kokoelmaan.
Opinnäytetyön liitteen voi jättää salaiseksi, jos opinnäytetyö sisältää toimeksiantajan kannalta luottamuksellista tietoa esimerkiksi jonkin uuden laitteen tai menetelmän kehittämistä tai liiketoiminnan kannalta sellaista strategista tietoa, joka paljastuessaan antaisi kilpailijalle sellaista tietoa, joka ei muuten olisi saatavilla. Mikäli toimeksiantaja ei halua nimeään julkisuuteen, voit kirjoittaa opinnäytetyön siten, että siitä ei selviä toimeksiantajatahon nimeä.
